Historia

Jalgoran virkistävän vapaa-ajan ja urheilukeskus sijaitsee aivan lähellä Karjalan tasavallan pääkaupunkia eli Petroskoita, Äänisen Jallalahdessa.

Jallalahden nimen venajankielisessa versiossa Jalguba-sanassa on kaksi osaa ”Jal” ja ”guba”. Ensimmäinen on suomalais-ugrilaista alkuperää, se on peräisin vepsän kielestä ja tarkoittaa ”iso”. Toinen on venäjänkielinen murresana, joka tarkoittaa “lahti”. Kylällä, joka on sen lahden rannalla on sama nimi eli Jalguba. 

Miksi lahtea kutsutaan isoksi?

Se on helppoa. Lähellä sijaitsee toinen lahti nimeltä Pinguba. Se on vepsänkielisestä sanasta pieni ja venäjänkielisestä guba-sanasta (eli lahti). Sen lahden rannalla on myös samanniminen kylä.

Jalguba on vanha venäläinen kylä, ensimmäinen maininta siitä on Nestorin kronikassa 1500-luvun yhteydessä.

Kylän historialla on yhteys Boris Godunoviin (Venäjän tsaari vuodesta 1598). Eräs kylän asukas nimeltä Vasili Merkuljev sai tsaarilta erikoiskirjeen (venäjäksi Obelnaja gramota-nimeltä ja 1600-luvulla niitä myönnettiin vain 7 hengelle koko maassa) vuonna 1601. Sen kirjeen mukaan hän on saanut maata ja Ananjenskaja-kylän. Merkuljev sai tämän kunnian siitä, että hän oli parantanut tsaari Boris Godunovin jalkahaavoja.

Maisemat ovat maalauksellisia...

Jalbuga-kylää ympäröivät yli sata metriä korkeat kalliot, jotka geologien mukaan ovat olleet muinoin vulkaanisia eli tuliperäisiä. Kylän pohjoispuolella on Joutsenvuori, vasemmalla on muinainen laavakivilouhikko, jonka juurella sijaitsee Koivusillat-kylä, lounaspuolella on Suuri Vera-vuori (vera-sana on suomalais-ugrilaisista alkuperää eli vaara), jonka etelärinne näkyy hyvin Petroskoistakin. Vera-vuoren lakealla puolella on Petroskoin yliopiston kasvitieteellinen puutarha. 

Jalguban aluetta verrataan usein Kamchatkaan, mutta pitää muistaa, että täällä tulivuoret purkautuivat viimeksi monta sataa miljoonaa vuotta sitten...

Jalgora-virkistävän vapaa-ajan keskuksen mäen huipulta avautuu upea näköala: Jalguba-kylän talot näyttävät ihan pikkuisilta leikkitaloilta, lahden maalauksellisen kaunis hiekkaranta ja itse lahti, muistuttaen jättiläisjalkaa, jonka varpaat osoittavat pohjoiseen.

Lahden pituus on 7 kilometriä, leveys 500-600 m, keskisyvyys 5-6 m.

Lisää nähtävyyksistä


Ei ole sattuma, että Jalgora-virkistävän vapaa-ajan keskus on tullut tähän paikkaan. Suoraan sanottuna : paikasta voi aistia jo ammoisina aikoina syntyneen urheiluvoittojen ja saavutusten ilmapiirin... 

Vanhaa Jalguba-kylää vastapäätä, lahden yllä kohoavan korkean mäen mahdollisuuksineen löysi Vitali Alekseevitch Vybornov jo vuonna 1959. Silloin mäelle oli mahdollista päästä vain kylän puolelta ylittäen lahden, ja tänne päätettiin rakentaa Jalgora-laskettelukeskus.

Keskuksen rakentaminen on toteutunut vain muutaman ihmisen – Vitalin sekä hänen oppilaidensa  ja ystäviensä – innostuksella.

Omin voimin he ovat tehneet metsän hakkuu- ja raivaustyöt sekä sähkö- ja räjäytystyöt, joilla tasattiin laskettelurinne. Vitali itse sai traktorista askarreltua lumikelkan, jolla rinne nopeammin ja tehokkaammin laitettiin valmiiksi uutta talvisesonkia varten.

1970-luvulla tuli käyttöön ensimmäinen hissi.

1980-luvun lopussa Jalgoran lähialueella ruvettiin rakentamaan mökkikylää ja keskukseen tehtiin tie.

1990-luvulla laskettelukeskuksessa on ollut suurpujottelun ratoja, joilla pidettiin Karjalan tasavallan alppihiihtokilpailuja. 

Epäilemättä Vitali Vybornov ansaitsee kaiken kiitoksen ja kunnian Karjalan alppihiihtäjien sukupolven kasvattamisesta.

Hän suunnitteli Jalgoraan myös maastohiihtokilpailuja. Alueen profiili antaa mahdollisuuden  rakentaa tänne ladut, jotka ovat kansainvälistä luokkaa. Niitä oli suunnitellut Vitalin ystävä Stanislav Konstantinovitch Anikiev, maastohiihtokilpailujen latumestari Venäjän maajoukkueen valmentaja maailmanmestaruuskilpailuissa.

Jalgoran-urheilukeskuksen perustajan Vitali Vybornovin poismenon jälkeen vuonna 2009 monet ovat yrittäneet tukea, uudistaa ja elvyttää keskusta, mutta pitkäjännitteisesti kukaan ei tole paneutunut urheilukeskuksen kehittämiseen, ja pikkuhiljaa rinteet ovat peittyneet ruoholla...  

Vuonna 2012 tunnettu venäläinen lumilautailija  Dmitri Vaitkus on päättänyt jatkaa edeltäjiensa ja kollegojensa työtä. Hän on laatinut oman, periaatteeiltaan uuden Jalgora-virkistävän vapaa-ajan keskuksen toimintasuunnitelman

Keskuksen rakentamisen alettua alkutekijöistä päästiin pian hyvään vauhtiin. Keskuksen nykyaikainen infrastruktuuri on korkeatasoisesti ja kaikilla mukavuuksilla varustettuna modernin laskettelu-, turisti- ja urheilukeskuksen vaatimukset täyttävä. 

Jalgora-laskettelukeskuksen toiminnan kolme päälinjaa:

  • tarjota urheilu-, liikunta- ja hyvinvointipalveluja, antaa avaimia hyvään oloon ja virkistäytymiseen sekä tehdä kaikille tunnetuksi talvi-, kesä ja vesiurheilulajit ja samalla tukea terveitä elämän tapoja; 
  • olla monipuolinen valmennuskeskus, ns.urheilijoiden Mekka, jossa huippu-urheilijat harjoittelevat ennen kansainvälisiä ja Venäjän omia kilpailuja;
  • lasten ja nuorten urheilukeskuksen rakentaminen.

Yhtenä tärkeänä tavoitteenamme on myös Venäjän sisämaan matkailun edistäminen ja tunnetuksi tekeminen. Uskomme, että korkeatasoisten palvelujen luominen kiinnostaa ja houkuttelee turisteja runsain joukoin Karjalan ulkopuolelta tutustumaan lukuisiin nähtävyyksiimme.