Nähtävyydet

Äänisenrannan piirin ja Äänisenniemen nähtävyydet.

Upeat luonnonmaisemat eivät ole pelkästään Jalgoralla, vaan 90 km:n säteellä siitä sijitsevat todella uniikit luonnonkohteet sekä arkeologiselta ja historialliskulttuuriselta kannalta merkittävät paikat.

Depositphotos_15761649_original.jpg ЖMaalauksellisen kaunis Suisaari, jolla kuvattiin tunnettu venäläinen elokuva «Kylmä kesä 1953».
Depositphotos_2330094_original.jpg Äänisen järven vesireitti yhdistää Jalguba Äänisenniemeen, jossa sijaitsee vanhoista puukirkoistaan tunnettu Kizhin saari. Se on rakennustaiteen museo- ja suojelualue, joka kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.
404710 1.jpg Kahden järven, Äänisen ja Murominvälissä, noin kilometrin levyisellä kannaksella, sijaitsee Muromin Uspenskin munkkiluostari (perustettu v.1350), joka on Venäjän syrjäisimpiä ja vaikeapääsyisimpiä luostareita.

Sinne on todella vaikea päästä, kun luostarin toisella puolella on metsäsoita, toisella on virta, joka yhdistää molemmat järvet.

Luostariin on tiekin (noin18 km Р-5 maantieltä), mutta koska se on autoille vaikeakulkuinen, luostariin kannattaa menna vesiteitse.

Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Äänisen järven puhtaimmassa lahdessa, Unitskaja-lahdessa, sjaitsee autio Pegrema-kylä. Pegrema on hieno esimerkki Äänisenniemen ihastuttavasta rakennustaiteesta. Kylässä on isot asuintalot, joiden komeat julkisivut ovat järveä päin.

Untitled-2.jpg

1990-luvulla Pegrema-kylän läheltä löydettiin pyhäkkö neoliittiseltä kaudelta.

Pyhäkkö muodostuu eläin- ja ihmisaiheisista, erikokoisista kivilohkareista, joissa on ihmisen karkeaa kädenjälkeä.

Nykyään Pegrema-kulttuurihistoriallinen keskus on kiinnostava kohde monille turisteille.

Besov Nosin niemen kalliopiirroksista löytyy maailmankuulu 2,46 metriä pitkä ja noin 5000 vuotta vanha Piessan eli paholaisen kuva.

Depositphotos_11168360_l.jpg Jo 1600- luvulla ortodoksiset munkit ovat antaneet kuvalle nimen Piessa eli paholainen.

Äänisen kalliopiirrokset on ajoitettu neoliittiselle kivikaudelle.

Besov Nosin lisäksi erikokoisina ryhminä Äänisen kalliopiiroksia löytyy Gazhi Nos-, Peri Nos- ja Kladovetsniemeltä sekä Gurjin saarelta.

Kaiken kaikkea Äänisen kalliopiirroksia on luetteloitu noin 1200 erilaista kuvaa ja merkkiä, jotka sijoittuvat 20.5 km:n matkalle pitkin järven rantaa.

Kontupohjan piirissä on Kivatsu-vesiputous. Kivatsu on Euroopan toiseksi suurin tasankovesiputous Reinin vesiputouksen jälkeen. Se sijaitsee samannimisen luonnonpuiston alueella, jonka pinta-ala on noin 1000 hehtaaria. Luonnonpuistosta löytyy luonnonmuseo sekä puulajipuisto, jonka vanhimmat puut ovat yli 300 vuotta vanhoja. Luonnonpuisto on auki ympärivuotisesti ja siellä järjestetään opastettuja retkiä luonnon helmassa.

Putous on neliosainen ja sen putouskorkeus on 10,7 metriä.

Depositphotos_1041074_original.jpg Kielitieteen mukaan Kivatsu-sana on peräisin joko karjalan, suomen tai vepsän kielen sanasta «kivi», tai se on peräisin suomenkielisestä sanasta «kiivas».

Tarinan mukaan: olipa kerran kaksi jokea, kaksi siskoa Suunu ja Shuja. He halusivat olla aina yhdessä eivätkä halunneet erota koskaan, niinpä ne virtasivat lähellä toisiaan. Kerran Suunu antoi mukavan uomansa siskolleen ja itse meni lepäämään. Herättyään Suunu huomasi, että sisko on jo hyvin kaukana ja raivasi kaikki esteet tieltään sisaren luo päästäkseen.

Paikkaan, jossa Suunu on murtanut kallion, on syntynyt Kivatsu-vesiputous.

Kivatsu-vesiputouksen tunnetuin kävijä on Aleksanteri II, Venäjän keisari, Puolanmaan tsaari ja Suomen Suurruhtinas vuosina 1855-1881.

On ilmiselvää, että noin suuri määrä lähekkäin sijaitsevia nähtävyyksia tekee Jalgorasta vielä kiinnostavamman paikan kaikille, jotka ovat kiinnostuneita Pohjois-Venäjän historiasta, kulttuurista, puuarkkitehtuurista ja luonnosta. Jalgora luonnollisesti houkuttelee tänne turistien ja kalastajien lisäksi mystiikasta kiinnostuneita esoteerikkoja.

Untitled-1.jpg On muistettava sekin, että Laatokan jälkeen Euroopan toiseksi suurimman järven, Äänisen, rannalla sijaitseva virkistävän vapaa-ajan keskus houkuttelee tänne aktiivisen vesiurheilun harrastajia, ei vain Karjalasta vaan muualtakin.

Jalgoran pääetäisyydet:

  • Petroskoihin 15 km
  • Suisaarikylä 11 km
  • Kizhin saari 50 km
  • Muromin Uspenskin munkkiluostari 100 km (vesitse)
  • Besov Nos-niemi 83 km
  • Pegrema-kylä 55 km (vesitse)
  • Kivatsu-vesiputous 45 km.
  • Sardony-saari 13 km
  • Ivanovin saari 15,5 km

Jalgora-virkistävän vapaa-ajan keskus on ympärivuotisessa käytössä: talvella laskettelukeskuksena, kesällä lähinnä turistikeskuksena, jossa on runsas kulttuuri- ja viihdetapahtumien tarjonta. Tarkemmin sanottuna:

  • retket Karjalan lukuisiin nähtävyyksiin, mm.historiallisiin ja arkeologisiin kohteisiin;
  • esoteeriset matkat Karjalan salaperäisiin metsäkyliin;
  • virkistävät vesiurheilu- ja kalastustapahtumat;
  • suunnitelmiemme mukaan Jalgorassa on myös Äänisen regatta-purjehduskilpailun tukikohta.